12.10
Toinen aamu leikkurissa alkoi hymyssä suin. Oli kiva palata takaisin sinne, kun
edellisenä päivänä oikeasti oltiin tervetulleita ja nähtiin vaikka mitä. Perjantait
ovat kuulemma leikkurissa hiljaisempia, koska elektiivisiä leikkuksia ei
kuulemma juurikaan tehdä. Suurin osa saleista oli siis kiinni. Me mentiin sitten
tällä kertaa saliin 6, jossa tehtiin lähinnä gynekologisia leikkauksia. Siellä
saatiin jopa olla avustamassa leikkaushoitajaa. Samainen hoitaja sanoi loppu
päivästä, että jos tullaan vielä toisena päivänä niin päästään kokeilemaan
leikkaushoitajan hommia, kun hän ohjaa vierestä. Varmaan vielä takaisin mennään
sinnekin.
Nyt leikkaukseen tuli parikymppinen tyttö, jolta oli
tarkoitus leikata munasarjasta tuumori. Kirurgin avatessa vatsan, ei sieltä
kuitenkaan löytynyt mitään vaikka CT- kuvissa oli selkeästi näkynyt jotakin.
Siinä sitten toinenkin kirurgi kutsuttiin paikalle katsomaan tilannetta ja tämä
kirurgihan tuli sinne ilman suusuojaa, myssyä saatika hanskoja aivan avonaisen
haavan päälle töllistelemään ja miettimään tilanteen etenemistä. Päätöksenä
tuli, sulkekaa haava ja kuvataan
myöhemmin uudelleen.
Päivän aikana tehtiin useita nopeita gynekologisia leikkauksia
ja päivän viimeinen leikkaus oli ennen puolta päivää. Viimeisenä potilaana oli
84- vuotias nainen, jolta haluttiin ottaa vain biopsia kohdunsuulta. Tämä
vanhus nukutettiin tätä toimenpidettä varten!!! Ja on erittäin harvinaista
täällä, että ihminen elää noinkin vanhaksi. Kyselin hoitajalta, missä tämä
vanhus asuu ja hän sanoi, että kaikki vanhukset täällä maassa asuvat
perheidensä luona, jotka pitävät heistä huolta. Täällä ei ole vanhainkoteja tai
laitoksia eikä kotihoitoa, jonka turvin voisivat asua yksin kotona. Kerroin
mikä tilanne meillä on Suomessa ja kerroin mm. omasta ysikymppisestä
mummostakin, kuinka hän asuu edelleen yksin kotonaan ja pärjää siellä. Hoitaja
ihmetteli ja kauhisteli tilannetta, mutta ymmärsi kuitenkin.
Koko sali 6:sen kokoonpano
Sitten ihmeteltiin meidän molempien ikää, kun ollaan niiiin
nuoria, että miten me tännekin ollaan tultu jne. Kysyin sitten minkä ikäiseksi
mua luullaan, niin luulivat 20 vuotiaaksi J
ihanaa! Kun kerroin oikean iän, niin eivät meinanneet uskoa ja olisi kuulemma
pitänyt jo olla perhe ja talot ja kaikki niin kuin Namibiassa ruukaa tuon
ikäisillä olla. Hmmm.. niinpä niin :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti